Substantiivi

muokkaa

lapsus (39)

  1. erehdys, virhe, lipsahdus
  2. (leikkimielinen) lapsi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑpsus/
  • tavutus: lap‧sus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lapsus lapsukset
genetiivi lapsuksen lapsusten
lapsuksien
partitiivi lapsusta lapsuksia
akkusatiivi lapsus;
lapsuksen
lapsukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lapsuksessa lapsuksissa
elatiivi lapsuksesta lapsuksista
illatiivi lapsukseen lapsuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lapsuksella lapsuksilla
ablatiivi lapsukselta lapsuksilta
allatiivi lapsukselle lapsuksille
muut sijamuodot
essiivi lapsuksena lapsuksina
translatiivi lapsukseksi lapsuksiksi
abessiivi lapsuksetta lapsuksitta
instruktiivi lapsuksin
komitatiivi lapsuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lapsukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lapsus-

Etymologia

muokkaa

latinan kielestä, lapsus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lapsus Kielitoimiston sanakirjassa

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi lāpsus lāpsūs
akkusatiivi lāpsum lāpsūs
genetiivi lāpsūs lāpsuum
datiivi lāpsuī lāpsibus
ablatiivi lāpsū lāpsibus

lāpsus m. (4)

  1. vieriminen
  2. lankeaminen, luiskahtaminen, kaatuminen
  3. (kuvaannollisesti) erehdys, hairahdus, virhe, vika

lāpsus m., lāpsa f., lāpsum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä lābor

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi lāpsus lāpsa lāpsum nominatiivi lāpsī lāpsae lāpsa
akkusatiivi lāpsum lāpsam lāpsum akkusatiivi lāpsōs lāpsās lāpsa
genetiivi lāpsī lāpsae lāpsī genetiivi lāpsōrum lāpsārum lāpsōrum
datiivi lāpsō lāpsae lāpsō datiivi lāpsīs lāpsīs lāpsīs
ablatiivi lāpsō lāpsā lāpsō ablatiivi lāpsīs lāpsīs lāpsīs

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lapsus yl. (2) (yks. määr. lapsusen [luo], mon. epämäär. lapsusar [luo], mon. määr. lapsusarna [luo])

  1. erehdys, lapsus