Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Äste


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aste (48)

  1. (geometria) tasokulman mittayksikkö eli kulman suuruuden mittayksikkö, tunnus °
    Suorakulma on 90 astetta.
    Oikokulma on 180°.
    Retkikunta saavutti 86 astetta pohjoista leveyttä.
  2. (ilmatiede) lämpötilan mittayksikkö
    Ulkona on kolme astetta pakkasta, eli lämpötila on −3 °C.
  3. (matematiikka) yhtälössä tai polynomissa esiintyvä korkein muuttujan tai tuntemattoman potenssi
  4. kehitysaste, kehittymisen aste, kertoo kuinka kehittynyt jokin on
    Toukka on perhosen kehityksen varhainen aste.
  5. arvo, laatu, määrä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈɑ̝ste̞]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aste asteet
genetiivi asteen asteiden
asteitten
partitiivi astetta asteita
akkusatiivi aste;
asteen
asteet
sisäpaikallissijat
inessiivi asteessa asteissa
elatiivi asteesta asteista
illatiivi asteeseen asteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi asteella asteilla
ablatiivi asteelta asteilta
allatiivi asteelle asteille
muut sijamuodot
essiivi asteena asteina
translatiivi asteeksi asteiksi
abessiivi asteetta asteitta
instruktiivi astein
komitatiivi asteine-
+ omistusliite

HuomautuksetMuokkaa

  • (lämpötila) Suomessa lämpötila ilmoitetaan celsiusasteina, tunnus °C. Fahrenheit-lämpötila-asteikon tunnus on °F. Edelliset erotetaan suomessa välilyönnillä lukuarvosta, kuten tunnukset yleensä. Luonnontieteiden aloilla yleisen kelvinasteikon yhteydessä ei käytetä symbolia °.
    Typpikaasun kiehumispiste on 77 K, mikä vastaa lämpötiloja −196 °C ja −321 °F.

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

ala-aste, alkuaste, alokasaste, arvoaste, aste-ero, astejako, astejaotus, astelevy, asteluku, astemitta, astevaihtelu, bruttoveroaste, celsiusaste, esiaste, fahrenheitaste, haitta-aste, hepoasteet, jalostusaste, kaariaste, kapaloaste, kehitysaste, keskiaste, kokeiluaste, korkea-aste, korkeakouluaste, koteloaste, kotimaisuusaste, kouluaste, kulma-aste, käyttöaste, laimennusaste, lepoaste, leveysaste, luonnosaste, lämpöaste, malja-aste, miinusaste, muurainaste, oikeusaste, opistoaste, paahtoaste, pakkasaste, perusaste, peruskouluaste, pituusaste, plusaste, puhtausaste, rakkula-aste, sukulaisuusaste, säästämisaste, toukka-aste, työkyvyttömyysaste, työllisyysaste, työttömyysaste, uusaste, vaikeusaste, valmiusaste, vammaisuusaste, varhaisaste, veroaste, vertailuaste, väliaste, yläaste

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • aste Kielitoimiston sanakirjassa
  • aste Tieteen termipankissa

AinuMuokkaa

VerbiMuokkaa

aste, kaksipaikkainen verbi, yksikkö

  1. seisottaa, panna seisomaan paikallaan
  2. pysäyttää
  3. päästää ääni, äännellä

EtymologiaMuokkaa

sanoista as (seisoa) ja -te (kausatiivin muodostava pääte)

Liittyvät sanatMuokkaa

roskire

LähteetMuokkaa

  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

LatviaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aste f. (gen astes)

  1. häntä

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aste (gen. aste, part astet)

  1. askel, askellus, astunta

TaivutusMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aste (gen astme, part astet)

  1. askelma, porras; astin
  2. taso, aste, vaihe
  3. (kielitiede) aste
  4. (matematiikka) potenssi

TaivutusMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • aste sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"