Katso myös: Moa, MOA
Wikipedia
Katso artikkeli Moat Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Kansainvälinen muokkaa

Lyhenne muokkaa

moa

  1. mwanin kielen kielitunnus, ISO 639-3 moa

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa (10)

  1. (eläintiede) sukupuuttoon kuollut Uudessa-Seelannissa elänyt suurikokoinen, lentokyvytön strutsilintuheimo (Dinornithidae)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmoːɑ/, ['mo̞.ɑ̝]
  • tavutus: mo‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi moa moat
genetiivi moan moien
(moain)
partitiivi moaa moia
akkusatiivi moa;
moan
moat
sisäpaikallissijat
inessiivi moassa moissa
elatiivi moasta moista
illatiivi moaan moiin
ulkopaikallissijat
adessiivi moalla moilla
ablatiivi moalta moilta
allatiivi moalle moille
muut sijamuodot
essiivi moana moina
translatiivi moaksi moiksi
abessiivi moatta moitta
instruktiivi moin
komitatiivi moine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo moa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • Sana moa on lainattu eurooppalaisiin kieliin maorin kielestä.

Substantiivi muokkaa

moa

  1. (itämurteellinen) maa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: ['mo̞ɑ̝]

Etymologia muokkaa

  • Sanan maa pitkä vokaali "aa" on diftongiutunut mutoon "oa" itämurteissa, etenkin keskisuomalaismurteissa.

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaiset kirjoitusasut muokkaa
  • maa (yleiskieltä)
  • mua (itämurteellinen, erityisesti Etelä- ja Pohjois-Savo sekä itäiset savolaismurteet)

Anagrammit muokkaa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa (monikko moas)

  1. (eläintiede) moa, sukupuuttoon kuollut Uudessa-Seelannissa elänyt suurikokoinen, lentokyvytön strutsilintuheimo (Dinornithidae)

Hawaiji muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa

  1. kana
  2. siipikarja

Karjala muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa

  1. maa; maapallon kiinteä pinta; kuiva maa veden tai ilman vastakohtana
  2. maaperä; aine, josta maa koostuu; maa-aines; multa
  3. alue, joka on jonkun omistuksen kohteena tai jota käytetään viljelykseen tai hyödynnetään muuten; viljelysmaa, pelto
  4. maailma
  5. valtakunta, valtio, paikkakunta
  6. maaseutu
  7. jonkin laatu, laji tai ryhmä (usein pelikorteista puhuttaessa jokin tavallisen korttipakan neljästä ryhmästä (pata, hertta, risti, ruutu))

Aiheesta muualla muokkaa

  • moa Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Maori muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa

  1. kana
  2. siipikarja

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa yl. (yks. määr. moan[luo], ei monikkoa)

  1. (eläintiede) moa, sukupuuttoon kuollut Uudessa-Seelannissa elänyt suurikokoinen, lentokyvytön strutsilintuheimo (Dinornithidae)

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

moa

  1. (eläintiede) moa, sukupuuttoon kuollut Uudessa-Seelannissa elänyt suurikokoinen, lentokyvytön strutsilintuheimo (Dinornithidae)