Katso myös: Viti

Substantiivi

muokkaa

viti (5-F)[1]

  1. vastasatanut kevyt pakkaslumi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋit̪i/
  • tavutus: vi‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viti vidit
genetiivi vidin vitien
(vitein)
partitiivi vitiä vitejä
akkusatiivi viti;
vidin
vidit
sisäpaikallissijat
inessiivi vidissä videissä
elatiivi vidistä videistä
illatiivi vitiin viteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vidillä videillä
ablatiivi vidiltä videiltä
allatiivi vidille videille
muut sijamuodot
essiivi vitinä viteinä
translatiivi vidiksi videiksi
abessiivi vidittä videittä
instruktiivi videin
komitatiivi viteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vidi-
vahva vartalo viti-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vitikeli, vitilumi, vitivalkoinen

Aiheesta muualla

muokkaa
  • viti Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

muokkaa

vȉti (yks. 1. vȉjēm) (imperfektiivinen)

  1. punoa
  2. kieppua
  3. (tuulesta) puhaltaa kovin puuskin
  4. (refleksiivinen; se) liehua

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /'ʋîti/
  • tavutus: vi‧ti

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vȉti Hrvatski jezični portal
  • vȉti Školski rječnik hrvatskoga jezika

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F