elo

Katso myös: Elo, elő, élő, Élő

Suomi

Substantiivi

elo (1)

1. (runollinen) elämä, elämänmeno

   Elo maalla on kovin tylsää.

2. korjuukelpoinen vilja tai muu sato
3. (poronhoito) porokarja, suuri tuhansien yksilöiden porolauma

   parttio, tokka ja elo

Ääntäminen

• IPA: /ˈelo/

Tavutus

• tavutus: e‧lo

Käännökset

1. elämä

Ks. elämä

2. vilja tai muu sato

Ks. sato, vilja

Liittyvät sanat

• eloon, elossa
• elostelija, elostella, elostelu
• elostua, elostuttaa
• eloton, elottomasti, elottomuus

Johdokset

• adjektiivit: eloisa, elollinen, eloton
• adverbit: eloisasti
• substantiivit: eloisuus
• verbit: elostua

Yhdyssanat

elohiiri, elohopea, elojuhla, elokuinen, elokuu, elokuva, elollinen, elollistaa, elollisuus, elonkipinä, elonkorjaaja, elonkorjuu, elonkorjuujuhla, elonmerkki, elonpäivä, elonretki, elontaival, elopaino, elopelto, eloperäinen, eloperäisyys, elosalama, elosuoja, elotuli, elovalkea, hiljaiselo, ihmiselo, poroelo, rinnakkainelo, rinnakkaiselo, yhteiselo

Idiomit

• jäädä eloon
  1. selviytyä hengissä
• olla elossa
  1. olla hengissä, elää

Aiheesta muualla

• elo Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1011 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kymri

Verbi

elo

1. (kirjakieltä, taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön kolmannen persoonan preesens sanasta mynd

Ääntäminen

• IPA: [ˈɛlɔ]

Liittyvät sanat

Synonyymit

• êl

Luxemburg

Adverbi

elo

1. nyt

Ääntäminen

• IPA: /əˈloː/

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• lo (muodon valinta riippuu pääasiallisesti intonaatiosta)

Portugali

Substantiivi

elo m. (monikko elos)

1. yksittäinen lenkki ketjussa
2. yhteys

Etymologia

• muinaisportugalin sanasta *ãelo < latinan sanasta ānellus (’pieni rengas’)

Ääntäminen

• (portugalinportugalia) /ˈɛlu/

Vatja

Substantiivi

elo (gen eloo)

1. elämä

Aiheesta muualla

• Vadja keele sõnaraamat: ”elo”

Venetsia

Pronomini

elo

1. (persoonapronomini) hän (miespuolinen)

Etymologia

• latinan sanasta ille tai illum

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• eło, éło, élo

Vepsä

Substantiivi

elo (gen elon, mon part eloid)

1. elämä

Võro

Substantiivi

elo (gen elo, part ello)

1. elämä