oka

Katso myös: öka

Suomi

Oka (Oxalis tuberosa)

Substantiivi

oka (10-D)

1. kasvin piikki, oas
2. viljelyskasvina käytettävä, käenkaalien sukuun kuuluva käenkaali­kasvien laji (Oxalis tuberosa) tai sen yksilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈokɑ/, [ˈo̞kɑ̝]
• tavutus: o‧ka

Käännökset

1. kasvin piikki

englanti: thorn ruotsi: tagg

turkki: diken viro: oga

2. Oxalis tuberosa

espanja: oca f. portugali: oca f.

ranska: oca m. viro: oka

Liittyvät sanat

• okainen
• väkä

Synonyymit

• oas

Yhdyssanat

• oka-ahven, okahaarake, okakruunuohdake, okakuusi, okasolu, okatytönkorento

Aiheesta muualla

• oka Kielitoimiston sanakirjassa
• oka Tieteen termipankissa

Ainu

Verbi

oka, yksipaikkainen verbi, monikko

1. olla olemassa, olla, sijaita jossakin
2. elää, asua
3. syntyä
4. tulla joksikin

Huomautukset

• Muissa kuin sarun ja chitosen murteissa käytetään muotoa okay.
• Esiintyy aina muodossa okay, jos käytetään yhdessä monikon suffiksin -pa tai muodollisen substantiivin pe edellä.

Liittyvät sanat

• an/oka, okay, okaypa, us, isam/isampa, sak

Lähteet

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.

Baski

Substantiivi

oka

1. pahoinvointi
2. ruoansulatushäiriö
3. oksennus

Liittyvät sanat

• oka egin

Bilba

Substantiivi

oka

1. kasvin juuri

Etymologia

• malaijilais-polynesialaisen kantakielen sanasta *(w)akaʀ

Choctaw

Substantiivi

oka

1. vesi

Englanti

Substantiivi

oka (monikko okas)

1. (historia) Osmanien valtakunnassa ja osassa sitä seuranneista valtakunnista käytetty painomitta; vastasi 400 dirhamia eli noin 1,25 kilogrammaa
2. aikaisemmin myös Turkissa käytössä ollut egyptiläinen tilavuusmitta; vastaa noin 1,2 litraa

Ääntäminen

• IPA: /ˈɒkə/

Etymologia

• italian kielen sanasta oca < ranskan sanasta oque < turkin sanasta okka < arabian sanasta أَوْقِيَّة (ʾawqijja) < sanasta وِقِيَّة (wiqijja)

Esperanto

Numeraali

oka

1. (järjestysluku) kahdeksas

Ääntäminen

• IPA: /ˈoka/

Tavutus

• tavutus: o‧ka

Etymologia

• kardinaaliluvusta ok (’kahdeksan’) ja ordinaalijohtimesta -a < latinan sanasta octo < indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *oḱtṓw

Japani

Latinisointi

oka

1. rōmaji-transkriptio sanasta おか

Kroaatti

Substantiivi

òka f.

1. (historia) Osmanien valtakunnassa ja osassa sitä seuranneista valtakunnista käytetty painomitta; vastasi 400 dirhamia eli noin 1,25 kilogrammaa

Ääntäminen

• IPA: /ǒka/

Tavutus

• tavutus: o‧ka

Substantiivi

oka

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta oko

Maori

Substantiivi

oka

1. jamssi

Liittyvät sanat

• uhi, uwhi

Muinaistupi

Substantiivi

oka

1. (yleisesti) mikä tahansa talo

   T-atá o-s-apy oré oka.

   Tuli poltti talomme.

2. (erityisesti) Brasilian alkuperäis­väestön käyttämän tyyppinen rakennus

Ääntäminen

• IPA: /ˈʔɔka/

Aiheesta muualla

• Lemos Barbosa, A.: Curso de Tupi antigo, Rio de Janeiro. Livraria São José, 1956.

Puola

Substantiivi

oka

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta oko

Ääntäminen

• IPA: \ˈɔka\

Ranska

Substantiivi

oka m. (monikko okas[luo])

1. (kanadanranskaa) eräs lehmänmaidosta valmistettava juustolaji

Ääntäminen

• IPA: /ɔ.ka/

Etymologia

• Quebecissä, Kanadassa sijaitsevan kunnan nimestä Oka

Rapanui

Verbi

oka

1. pistää
2. puukottaa

Slovakki

Substantiivi

oka

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta oko

Ääntäminen

• IPA: \ˈɔka\

Swahili

Verbi

oka

1. paistaa uunissa

Tati

Substantiivi

oka f.

1. (alviriviarintatia, murteellinen) silmä

Huomautukset

• Alvirin kylässä käytettävää muotoa alviriviarin murteesta

Aiheesta muualla

• Ehsan Yarshater: The Dialects of Alvir and Vidar, Indo-Iranica: mélanges présentés à Georg Morgenstierne, à l'occasion de son soixante-dixième anniversaire, sivut 177–188. Otto Harrassowitz, Wiesbaden, 1964.

Tšekki

Substantiivi

oka

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta oko
2. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta oko
3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta oko
4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta oko

Ääntäminen

• IPA: \ˈɔka\

Unkari

Substantiivi

oka

1. (taivutusmuoto) possessiivimuoto sanasta ok

   a halál oka

   kuolemansyy

Ääntäminen

• IPA: /ˈokɒ/

Etymologia

• sanasta ok (’syy’) ja possessiivi­johtimesta -a

Viro

Substantiivi

oka

1. oka (Oxalis tuberosa)