Katso myös: agā, äga

Substantiivi

muokkaa

aga (9)

  1. joidenkin korkea-arvoisten hallitsijoiden arvonimi Turkissa ja eräissä muissa muslimimaissa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aga agat
genetiivi agan agojen
(again)
partitiivi agaa agoja
akkusatiivi aga;
agan
agat
sisäpaikallissijat
inessiivi agassa agoissa
elatiivi agasta agoista
illatiivi agaan agoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi agalla agoilla
ablatiivi agalta agoilta
allatiivi agalle agoille
muut sijamuodot
essiivi agana agoina
translatiivi agaksi agoiksi
abessiivi agatta agoitta
instruktiivi agoin
komitatiivi agoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aga-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga (monikko agas)

  1. rinnakkaismuoto sanasta agha

Gagauzi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga

  1. isoveli

Galego

muokkaa

Prepositio

muokkaa

aga

  1. rinnakkaismuoto sanasta agás

Hiligaino

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga

  1. aamu

Substantiivi

muokkaa

aga m.

  1. ajanjakso
  2. etäisyys

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Verbit
muokkaa

Islanti

muokkaa

aga

  1. kurittaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈaːɣa/

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

àga m. 

  1. (vanhahtava) herra, isäntä (maanomistaja Osmanien valtakunnassa; myös ei-aatelin sotilasarvo)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /'ǎɡa/
  • tavutus: a‧ga

Etymologia

muokkaa

osmanin sanasta آغا ’herra’

Substantiivi

muokkaa

aga f.

  1. (brachinladinia) vesi

Etymologia

muokkaa
  • latinan sanasta aqua

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa
  • (cazetinladinia) ega

Muinaisskandinaavi

muokkaa

aga

  1. uhata
  2. näyttää vaaralliselta

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga m. (monikko agas[luo])

  1. aga

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • aga Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga yl. (yks. määr. agan [luo], ei monikkoa)

  1. ruumillinen kuritus
  2. aga
  3. (murteellinen, Västerbotten) suru, murhe
  4. (murteellinen, Västerbotten) epäröinti

Liittyvät sanat

muokkaa

bastonad, bestraffa, bestraffning, daska, kla, korrektion, pisk, piska, prygla, risbastu, slå, smisk, smiska, smäll, smälla, smöjd, spö, straff, straffa, näpst, tukta, tuktan, uppsträckning, upptuktelse, örfila upp

Yhdyssanat
muokkaa

agaförbud, barnaga

aga (1)

  1. kurittaa (varsinkin lapsia)

Etymologia

muokkaa
  • muinaisskandinaavista

Taivutus

muokkaa
Taivutus – aga
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens agar[luo] agas
imperfekti agade agades
supiini agat agats
imperatiivi aga
Nominaalimuodot

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Svenska Akademiens Ordlista över svenska språket (13. painos, online): ”aga”

Turkki

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga

  1. (murteellinen) isoveli
  2. (murteellinen) rahamies

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Turkmeeni

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga

  1. isoveli
  2. setä: isän veli
  3. setä: puhujaa selkeästi vanhempi mies

Unkari

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

aga (monikko agák)

  1. aga

Etymologia

muokkaa
  • osmaninturkin sanasta آغا (aghā, ’herra’)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɒɡɒ/

Konjunktio

muokkaa

aga

  1. (rinnastuskonjunktio) mutta
    Eile oli külm, aga täna on soe. – Eilen oli kylmä mutta tänään on lämmin
    väike, aga tubli – pieni, mutta tehokas
    Ühed elasid hästi, teised aga viletsuses. – Toiset elivät hyvin, toiset taas kurjuudessa.
  2. (rinnastuskojunktio) entä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : aga [1]
  • aga Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)